Kuuden Jalan Unilaulu
Kudottiin kohdussa ajat tulevat syntyneen sinettiin
Tyhjän taulun vahassa tummia jälkiä eripuria
Menneistä ajoista vuollettu sisimpään jo uria
Vanhana syntyi varjoon kasken maan pohjolan
Tuhkaa silloin varpahilla asti hällä kuuden jalan
Elon kujilla vaunun rattaat eteenpäin kävi ain
Sivukujilla sortui joku ennen aikaansa vainahain
Ajallaan sulkeutuu kerran maa peitoksi jokaisen
Kuminaa soi turvekaton päällä askeleet tantereen
Kapaloonsa hyiseen ulkokuoren sen kietoo äitimaa
Huopanaan multaa kerros ohut läheisten lapioimaa
Kehdosta tästä huokailevat nukkuneet sukupolvet
Ihmisestä vie koivu iäiseen majaan tuoreet juuret
Mahlaa ja puusokeria uuttaa eesmennyt laps tää
Toviksi armosta viel siis hetkeks keskuutemme jää
(TDL, July 2016; Updated in August and September 2016)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti